Itse asiassa. Aika ihanaa, siis oikeasti.

Hattua nostan, ja toivon itse kykeneväni samaan ollessani heidän iässään. Haluavani, jaksavani.
Ylpeyden aihe.

Vintti, minusta tuossa oli ihanaa juuri se, kun ylpeyttä oli kahdenlaista - pystypäin menivät eläkeläisenaiset iästä ja kevyestä kankeudesta välittämättä ja uskalsivat tuolla tavalla esiintyä vaikka muuten joka paikassa pyörii kaikenlaisia sirpsakoita jalan kattoon heilauttajia, ja toisena puolena sitten tuo osavaltioylpeys, Texas-liivit yllään edustivat rouvat messuilla kotiseutuaan!

Vautsi!
Tosi reippaita naisia! =)

Hienoa ruohonjuuritason raportointia Anna. Teksas tuntuu olevan niin lähellä ja aivan kuulen rouvien etelävaltioisen aksentin korvissani.

Vau, upea kuvasarja! Ja ilmeet ovat mitä ihanimmat,mutta ei ihme, steppaaminen on hauskaa -muistaakseni itsekin olin aikanani juuri yhtä rennon näköinen stepatessani.

Hallatar, eikö!

jormanen, kiitos! Aksentit ovat kohdallaan ;)

SusuPetal, minäkin nautin noista ilmeistä. Steppi on vaikuttanut aina minusta tosi erikoiselta lajilta, mutta ilmeisesti se on mukavaa ja rentouttavaa, ja koordinaatio pysyy yllä.

Tämä on ehdottoman positiivista ylpeyttä, joka on iloa ja onnellisuutta!

Ja miten kadehdittavan sirpakat jalat jokaisella rouvalla onkaan! Kyllä noilla kehtaa shortsit päällä steppailla.

Ihania leidejä ja ihania kuvia! Wau. Sopii hyvin Ylpeys-aiheeseen. En ole vielä itse ehtinyt ottaa osaa Valokuvatorstain haasteisiin. Not yet but soon!

Onko muuten Texasin murre tarttunut puhetapaasi?

Mitenkäs siellä jenkeissä muuten suhtaudutaan perjantai 13. päivään? Ollaanko siellä taikauskoisia?

Mulla taitaa olla paha kyselykausi ;)

Parasta tästä aiheesta! Upeaa!

Ooh, harvinaisia vieraita! Mukava kun kävitte ja tervetuloa uudestaan!

mmm62, kyllä, en näe tässä ylpeydessä mitään ongelmaa. Lähdin itse asiassa haastetta miettiessäni heti liikkeelle posiitiivisesta ylpeydestä, ja sitten tämä iiihana kuvauskohde käveli vastaan ;)

Louska, sitä minäkin mietin kun rouvat ensiksi näin, että onpa rohkeat asut heillä ja sääret näytillä. Vaan eipä noissa hävettävää!

Angela, kiitos. ja ei muuta kuin osallistumaan, itse osallistun aina kun ehdin ja iskee inspis.

Saahan täällä kysellä ;) Eipä sitä kauheata Texasin murretta tule väännettyä, olen aika tietoinen omasta puheestani ja kielestäni. Toisaalta minuun kyllä tarttuvat aksentit aika helposti, että jos ei olisi tiettyä vastarekatiota niin kuka tietää. Kyllä aksentissa silti muutoksia kuulee, ja jos puhun perustexasilaisten naapurien kanssa esimerkiksi niin kyllä se aika amerikkaa on, se on helpointa. Sitten eurooppalaisten kanssa palaan helpommin sellaiseen neutraalihkoon kansainväliseen aksenttiin. Mutta kyllä minä y'all osaan sanoa ;)

Perjantai 13 muistetaan kyllä mainita jne, mutta en ole ainakaan itse tavannut ihan hirveän taikauskoisia ihmisiä. En siis oikeastaan osaa sanoa sen kummemmin.

Liisa, kiitos kaunis! *punastuu*

Mukavan näköistä meininkiä. Tuosta kannattaa ottaa mallia.

Kirsi, kovasti kivaa näytti olevan vaikka meno olikin aika rauhallista. Ei hötkyilijöille ;)

Great design and perfect thought that keeps your blog visited.