Autoilu ei näemmä ole täällä enää kovin turvallista edes päiväsaikaan tai lintukotoalueilla. Too close for comfort, sanon minä ja kiristelen hampaitani karttaa katsoessani. Auton ikkunat sentään lukkiutuvat automaattisesti pari sekuntia moottorin käynnistämisestä, mutta aseen piippuun en silti haluaisi tuijottaa.

Uhka ei tule yksin: lentämisestäkin on taas vaihteeksi tullut pirun hankalaa.

Constant vigilance, huutavat presidentti Bush ja naapurin poliisisetä. Vaan koko aikaa ei jaksa pelätä, joten perusmeinigillä mennään.

Olan yli vilkuillen ehkä kuitenkin.



P.S. Luku 26 tuntuu toistuvan näissä autoasioissa. Ensin oli murtoja, nyt kaappauksia...