496785.jpg
Bellagion konservatorio/puutarhassa oli tällä kertaa perhosnäyttely

Vierailu tuli päätökseensä ja anoppi on nyt lähetetty kohti Eurooppaa. Täytyy kyllä sanoa, että ainakin meidän näkökulmastamme - ja toivottavasti anopinkin - visiitti oli todella onnistunut ja leppoisa. Ehdimme tehdä kaikenlaista mukavaa yhdessä ja ennen kaikkea viettää hauskoja yhteisiä hetkiä. Tervetuloa siis vieraat vaan edelleenkin!

* * * * *

Miehellä oli eilen matkan jälkeen taas työpäivä, joten anoppi ja minä lähdimme kahdestaan suhailemaan lähikauppoihin. Täällä Ihmemaassa on useita sellaisia jälleenmyyntiketjuja, jotka myyvät ylijäämätuotteita huomattavasti alkuperäisiä hintoja halvemmalla - myyntiartikkelit ovat täysin virheettömiä ja ykköslaatuisia, mutta ne saattavat olla jämävärejä, varastojen loppuja, edellisen kauden mallistoa tai epämääräisiä hajakokoja. Näistä liikkeistä voi sitten tehdä löytöjä vaatteista kodintarvikkeisiin, kunhan jaksaa vain penkoa. Aivan meidän lähellämme on parikin tällaista kauppaa, ja ilokseni ne ovat viimeisen vuoden aikana todella parantaneet otteitaan. En tiedä tuleeko liikkeisiin tavaraa jotenkin eri kanavien kautta kuin ennen, mutta siinä missä kaupoista saattoi ennen löytää jonkun höpöhöpötopin, satunnaisen urheiluvaatteen tai laadukkaan viinipullonavaajan, nykyisin myös merkkituotevalikoima on selvästi laajentunut ja useampaankin kertaan olen bongannut liikkeistä tuotteita, jotka ovat keikkuneet kalliiden alkuperäismyyjien hyllyillä edellisellä viikolla. Anoppi oli tutustunut näihin kaiva ja tee löytöjä-kauppoihin jo edellisellä visiitillään, joten viimeisen päivän toivelistalla oli käydä vielä katsastamassa josko tälläkin kertaa kävisi tuuri.

Ja kävihän se. Anopin mukaan tarttui useampikin kiva pikku ostos, mutta minä suorastaan yllätin itseni täyteen kertyneellä kärrylläni. Ja huomatkaa siis, että tämä ei ole mitään tuhlailua vaan silkkaa rahansäästöä. Vai mitä sanotte saaliistani: kolmet kesäkengät (mm. Guessin hopeasandaalit, joiden alkuperäishinta oli $110 - maksamani hinta 30 taalaa), BCBG:n oloasu 50 taalalla ($400), DKNY:n musta toppi 30 taalalla ($70), Polo Sportin pikeepaita 30 taalalla ($60) ja sokerina pohjalla Kenneth Colen ihana nahkalaukku 40 taalalla ($230, ja tätä olin ihaillut Kenneth Colen varsinaisessa liikkeessa juuri muutamaa viikkoa aiemmin). Lisäksi mukaan tarttui normaaliin tapaan urheilusukkia ja pari sievää kesäpaitaa, kaikki pilkkahintaan. Ei hassumpaa säästämistä tämä.

* * * * *

Illalla anoppi ja mies leipoivat vielä pullaa, tällä kertaa Suomesta tuoduilla jauhoilla ja tuorehiivalla. Anoppi ei ollut tulokseen täysin tyytyväinen, mutta minusta puustit olivat aivan asiallisia ja niitä syötiin hyvällä halulla. Ihan pelkästään uunia ei siis aiemmista epäonnistumisista parane syyttää, vaikka tälläkin kertaa palaminen oli ihan hilkulla kokeneesta emännästämme huolimatta. Nyt minulla on syvä luottamus siihen, että vierestä oppipoikana seurannut mies pyöräyttelee tästä lähtien kotipullat tuosta vain. Or?

* * * * *

Vegasista palattiin siis tiistai-iltana läpi DFW:n lentokentällä riehuneen myrskyn - holding pattern oli ainoa vaihtoehto lähestyville koneille, kun lentokentästämme etelään satoi baseball-pallon kokoisia rakeita. Reissu itsessään oli vastakohtien matka: ensimmäinen osio oli suorastaan helvetillisen kamala, kun taas toinen oli odotettua luksusta, lepäilyä ja enemmänkin. Mutta tästä lisää kun saan aivoni ja kuvat järjestykseen.

496786.jpg
Bellagion uima-allasaluetta, lämpötila mukavat 30 astetta

* * * * *

Vielä loppuun päivitys sakkoasiaan: matkalta palatessani minua odotti kaksi kirjettä eri asianajotoimistoista. Siis hetkinen? Mies arvasi heti, että kyse täytyy olla sakoistani - jostain nämä liukkaat lierot tonkivat tiedot hurjastelijoista ja muista lainrikkojista ja lähestyvät sitten välittömästi kirjeitse tarjotakseen palveluitaan. Molempien kirjeiden perusviesti oli sama: sakkoja ei kannata maksaa, koska silloin ajorekisteri kärsii ja vakuutusmaksut nousevat. Tämähän on tietenkin totta. Kumpikaan ei vain viitsi mainita mahdollisuutta driving safety-kurssista, sillä siinä vaihtoehdossa ei lakimiehelle tipu välistä minkään valtakunnan murusia. Ensimmäisen kirjeen sävy oli tiukka ja asiallinen: lähettäjä perusteli miksi sakkoja ei tarvitse maksaa, kertoi kuinka naurettavaan hintaan ($36 plus ehdollisen rangaistuksen kulut) hän edustaa minua oikeudessa ja painotti, että hän hoitaa kaiken - minun ei tarvitse vaivautua edes saliin paikalle. Soita! Toinen kirje taas otti pehmeämmän, empaattisen lähestymistavan ja valitteli kovasti kokemaani vaivaa. Onneksi he voisivat ymmärtäväisenä ja huolehtivana firmana ottaa ongelmani hoitaakseen, jotta minun ei tarvitsisi kokea asiasta enää sen kummempaa stressiä.

Tässä vaiheessa olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että pyydän mahdollisuutta suorittaa sen pilipalikurssin ja anon sen tehtyäni ajorekisterini puhdistamista. Minulla taitaa olla vielä kaksi päivää aikaa ottaa Southlaken oikeusistuimeen yhteyttä ennen kuin minusta tehdään etsintäkuulutus.

* * * * *

496781.jpg

Oikein ihanaa pääsiäistä sinne kotiin ja kaikille muille lukijoilleni! Meillä sekä perjantai että maanantai ovat aivan tavallisia työpäiviä, sillä uskonnollisia juhlapyhiähän ei työnantajien sovi tässä maassa noudattaa. Kotona on kuitenkin pääsiäissuklaata koristeena ja huomenna voimme vähintään juhlia 31-vuotissynttäreitäni. Nykyäänhän on pitkäperjantaina nauraminen ihan sallittua!

Vielä kaikkien pääsiäispupujen ja -tipujen - miksei noitienkin - iloksi maailman suurin chocolate fountain:
496782.jpg
Jean-Phillippe Patisserie, hotelli Bellagio