Tänään oli äänestyspäivä. Ennakkoäänestyshän onnistuu kivasti myös ulkomailta käsin, etenkin jos sattuu asumaan suhteellisen suuren suomalaiskeskittymän lähimaastossa. Meidän äänestyspaikkamme on tasan yhden alamäen päässä, miehen työpaikalla, joten mitään tekosyitä ei äänestämättä jättämiselle ole. Ei niin, että niitä tarvittaisiinkaan.

Äänestäminen olisi itse asiassa onnistunut jo eilen, mutta koska halusimme mennä uurnille yhdessä, noudin miehen Atlantan-koneelta iltapäivällä ja syöksyimme sitten toimistolle melko viime tingassa. Samassa paikassa on äänestetty ennenkin ja hyvä niin - usko on aina loppua kesken matkaa kun yksinäisen 'elections' -kyltin jälkeen on avattu jo ties kuinka monet ovet eikä määränpäätä saati lisäopasteita näy. Tällä kertaa viimeisissä suurissa pariovissa oli sentään pienenpieni paperinpala, jossa luki sentin kokoisilla kirjaimilla 'vaalit' ja sen alla vielä pienemmillä harakanvarpailla kaupungin ja osavaltion nimi. Joo, perillä ollaan, virallisessa vaalihuoneistossa. Mahtavat ainakin amerikkalaiset ihmetellä kotikutoisen oloista räpellystämme.

Me olemme silti ylpeitä mahtavasta maastamme ja kiitollisia ystävällisille vaalivapaaehtoisille, jotka mahdollistivat osallistumisemme näihinkin vaaleihin.