Ihmemaa vaikenee tältä erää toistaiseksi, kun singahdetaan Helsinkiin tanssimaan kaverin häitä. Mies-raukka joutuu palaamaan takaisin heti konfettipölyn laskeuduttua, mutta minut tavoittaa vielä seuraavan viikon vanhempien luota Espoosta. Aika kiireinen on aikataulu niin kuin näillä pikavisiiteillä aina; minut voi silti koittaa yhyttää esimerkiksi mummilta/isoäidiltä, kirjakaupasta, viinibaarista, hiekkalaatikolta (Anna, hiekkalaatikoilla on lunta, korjasi kummitytön isä) tai karkkikaupasta salmiakkiostoksilta. Tuo viimeinen on tietenkin vihoviimeinen, kulunut klisee, mutta niin se vaan on, että juuri salmiakinhimo on täällä aivan käsittämätön. Eikä jostain syystä ikinä onnistuta tuomaan sitä mukanamme riittävissä määrin. Tällä kertaa laukussa on aikamoinen supersalmiakin ja väriturkkareiden mentävä aukko jo ihan valmiiksi varattuna!

Nyt vielä pitäisi hoitaa pakkaus kunnialla loppuun ja juosta (ajaa) viime hetken ostoksille - compeed-lappuja tarvitaan, koska juhlakengät hiertävät AINA. Ja missä mun kaikki kaulaliinat on?

Lähtötohinan taustamusiikkina soi aikamoisen sopivasti Arctic Monkeys.