Tänä aamuna sisäpihan puissa viserreltiin pitkästä aikaa oikein
urakalla. Vähän liian aikaisin meille ihmisille, mutta onhan se
mukavampi aamuherätys kuin moni muu. Viime viikolla oltiin vielä
lähellä nollaa mutta siitä mittari on pikku hiljaa kivunnut ylöspäin ja
tänään saatiin sitten maistaa kevätilmaa oikein kunnolla. Sisätöissähän
tämäkin päivä meni, mutta oli aika makeaa istahtaa tauolla parvekkeelle
ja nauttia lämmöstä edes hetki. Hetki sitä paitsi riitti - käsittämätön
31 astetta maaliskuun alun kunniaksi oli jopa vähän liikaa
tuulettomalla parvekkeella. Kyllä se silti jotenkin piristää kun tietää, että ulkona on kaunista ja keväistä.
Auringonlaskun aikaan ehdittiin sitten miehen kanssa pikku reippailulle trailille,
joka on siis paikallinen versio pururadasta: asvaltoitu ulkoilureitti,
joka kulkee pitkin joen vartta ja pellon piennarta. Oli mukavaa
kylmemmän kauden jälkeen seurailla kevään merkkejä, meidän pihan palmut
kun säilyvät aika saman näköisinä kesät talvet ja takapihan pusikkokin
on lanattu pois rakennustöiden alta. Pari rohkeinta puuta oli jo
kehitellyt silmuja ja vihreää maisemaan toivat myös erilaiset
köynnökset. Vesi oli korkealla ja haikarat tepastelivat padon
alapuolella tyytyväisen näköisinä. Lintuja oli muutenkin ilma välillä
oikein mustanaan; ihmettelin kanssaornitologini kanssa niiden merkkiä
ja tyyppiä. Hämäräksi jäi, mutta suuria harmaapäisiä siivekkäitä notkui
oksilla sadoittain. Talven aikana trailin varteen oli valmistunut myös
uusi parkkipaikka ja katos, jossa on kunnon grilli, ettei vaan
urheillessa pääsisi nälkä yllättämään. Ei täällä, ei.
Saatiin
kävelyllä aikaan kunnon hiki eikä ihme: auton mittari näytti
kotimatkalla vielä 28 astetta vaikka olikin jo lähes pimeää. Huomenna
palataan sitten normaalimpiin lukemiin ja viikonlopuksi viimeistään on
luvattu sateita, joita kasvit kyllä tarvitsevatkin pitkää kesää varten.
Ja sadehan kuuluu kevääseen!
keskiviikko, 1. maaliskuu 2006
Kommentit