Välillä on niin tällaista.
Kaikki on hankalaa ja sanonko mistä.
Heräsin aamulla kamalaan hajuun. Niinpä, olin laiminlyönyt roskiksen
viemistä pari päivää kun se kerran on ollut vain puolityhjä (mies on
poissa ja kuluttajia on siis vain yksi). Jossain vaiheessa yötä,
ilmeisesti aamuyöstä sillä myrsky valvotti minua pikkutunneille asti,
roskahierarkian keskikerroksessa asutelleet lampaanjämät olivat
terhakkaasti siirtyneet seuraavaan olomuotoonsa. Yökkien alkoi siis
aamu, kun kiidätin pussia käytävässä silmät vielä puolitangossa.
Sainpahan kerrankin itsekin ulkoilla pyjamanhousuissa.
Sen
jälkeen alkoi kaikenkattava sähläys, joka ei ole helpottanut päivän
edetessä. Kupit luiskahtelevat käsistä, roskat eivät osu uuteen
pussiin, kalenteri putoaa jääkaapin ovesta joka avauksella, kompuroin
kenkiin ja omiin jalkoihini, lepakkotuolin päällys ei asetu takaisin
paikalleen, tiskaaminen on hasardia puuhaa.
Tätä
kirjoittaessani tajusin, että aamulla reippaasti koneeseen heitetyt
pyykit ovat muhineet siellä koko päivän. Eivät tosiin ekaa kertaa. Kone
uudestaan päälle.
Ystävällinen naapuri on hakenut meille
tukkukaupasta tilaamamme kivennäisvedet jo pari päivää sitten, mutta en
ole vieläkään hakenut lavaa. Tänään välttelin puheluita, koska epäilin
että päivän track recordilla on parempi pysytellä sisällä.
Havaitsin eilen, että viime viikolla lupaamani
lastenlevyt nököttävät edelleenkin hyllyn reunalla. Välillä olivat
hukassa itse levyt, välillä osoitteet (jep, nyt on todella aika siirtää
tiedot ryppyisiltä lappusilta elektroniseen muotoon). Tein itselleni
lupauksia rentoon texmex-tyyliin: mañana, mañana.
No, ainakaan ihan oikeana "huomisena" en postireissua kuitenkaan saanut
tehtyä (vrt.edellinen kohta), onneksi ilmaus tarkoittaa paljon
muutakin. Pian, rakkaat, lupaan!
Pääsiäiskukat nuupahtelevat
maljakoissaan. Voisivat varmaankin huomattavasti paremmin, jos olisin
vaihtanut niiden vedet edes kerran. Huonoimmin näyttävät voivan
alunperin niin ylväät gladiolukset. Heitän ne pois. Huomenna.
Lista jatkuu ja jatkuu... mutta tajusitte varmaan jo pointin. Ei ole
tänään helppoa, ei ole talossa ahkera-Annaa. On sähläri, on unohtelija,
on säätäjä ja rikkoja. On laiskuri ja kiukuttelija. On varsinainen
tuhmuri.
Ärrinmurrin.
torstai, 20. huhtikuu 2006
Kommentit