Joka kevät Texasin pellonpientareet, tienvierustat, joutomaat ja
luonnonnurmikot muuttuvat kuin taikaiskusta sinisiksi. Lähes yhdessä
huhtikuisessa yössä osavaltion nimikkokukka bluebonnet eli sinilupiini valtaa paitsi maisemat myös mielet: hei kamerat esiin, missä parhaat paikat, lapset valkoista päälle! Bluebonnet picture on käsite ja ihan must-juttu.
Onnistuneeseen sinilupiinikuvaan tai -bongaukseen tarvitaan kuitenkin
ajoitusta ja nopeutta - sinikedot katoavat maisemasta lähes yhtä
vilkkaasti kuin ovat ilmestyneetkin. Joka vuonna on meilläkin ollut
vakaa tarkoitus näpsäistä täydellinen bluebonnet-otos, ja yhtä monena
vuonna olemme sitten olleet myöhässä. (Silloin kun tienvierustat ovat
täynnä kummallisiin paikkoihin pysähtyneitä autoja ja ojissa rämpiviä
texasilaisia, joita ei muuten saa kirveelläkään ulos valtavista
maastureistaan, on jo liian myöhäistä puhua. Silloin täytyy toimia, like there's no tomorrow!) Viime vuonna sentään räpsäistiin jotain, mutta liian pikaisesti (my hair!) ja vähän jo kuivahtaneista kukista.
Tänä vuonna on kuitenkin suurempi ongelma. Huhtikuu on kohta mennyt
mutta sinistä kukkamerta ei vain näy. Syykin on selvä: liian kuiva
syksy ja liian lämmin talvi. Kyllähän pientareilta voi muutaman hassun
sinilupiinin jo bongata, mutta bluebonnet ilman kaveria on melkeinpä
osavaltionpetos. Yhdet kukkafestarit on jo peruttu! Viivytys ja yleinen
sinipessimismi eivät kuitenkaan lannista toiveikkaita
bluebonnet-entusiasteja: väijyntä jatkuu ja lisäfestivaaleja on
tulossa. Jos omat resurssit eivät lupiinijahtiin riitä, metsästysapua
saa esimerkiksi pirauttamalla seuraavaan numeroon:
Texas Wildflower Hotline:
1-800-452-9292
keskiviikko, 19. huhtikuu 2006
Kommentit