Kävin äsken kurkkaamassa mitä Reetta on tänään ajatellut.

Järkytys.

Miten niin makasiinit tulessa?! Klikkaus Hesarin sivuille, iltiksiin... Totta se on, suurpalo Helsingin keskustassa.

Miten tämän olon nyt selittäisi.

Tuntuu niin käsittämättömän kurjalta. Meidän makasiinit! Siellä on vuosien varrella tehty niin paljon kaikkea. Ja meidän kaupunki! Tuntuu haikealta ja vähän pelottavaltakin, että Helsingissä palaa. Tuollaisia kuvia välitetään muualta, ei meiltä kotoa. Täällä kaukana on ihana ajatella, että lintukodossa on kaikki aina hyvin.

Enkä muuten ole ainoa kaukoahdistuja. Vain pari minuuttia myöhemmin mese plingasi, Tukholma viestitti järkyttävää uutista. Kauhistelimme ja haikailimme yhdessä. Snif.

Liioittelenko? Ehkä. Ette ole nähneet minua makasiinibarrikadeilla.

Mutta juuri tältä minusta tuntuu nyt.