101896.jpgABC-kanavalla menee nyt lujaa. Kesähän on perinteisesti vähän heikomman tv-tarjonnan aikaa, mutta apuun on tullut tällä kertaa amerikkalaiselle kulttuurille niin tärkeä elementti - urheilu. Koko aamupäivän kanava syytää jalkapallon MM-kisoja ja illalla siirrytään NBA-finaaleihin. Jalkapallohan nyt ei tietenkään ole täällä aivan samalla lailla arvostettu laji kuin monessa muussa maailman kolkassa mutta kyllä sille seuraajia löytyy. Lisäksi suorilla peleillä saa aikaeron vuoksi kivasti täytettyä aamu- ja keskipäivän sisältötyhjiötä, eli mistään ei tavallaan tarvitse kisojen mukaan myöskään luopua.

(kuva: AP Photo/ Julie Jacobson)

Jotenkin hiukan ankealta kanavan jalkapalloselostus kuitenkin vaikuttaa. Selostajilla tuntuu olevan kauhean paljon enemmän sanottavaa pelaajien seuroista ja taustasta kuin itse peliesityksestä juuri sillä hetkellä. Ehkäpä asiantuntemus rajoittuu liian paljon maajoukkuiden fact file -tiivistyksiin, jotka selostajilla on edessään? Tai sitten selostajaraukkoja väsyttää, kun joutuvat poikkeuksellisesti puhumaan putkeen - amerikkalaislajithan rytmittyvät aina ärsyttävästi mainoskatkojen mukaan. Huomasimme myös, että etenkin latinalaisamerikkalaisen joukkueen pelatessa on mukava katsella pelejä espanjankieliseltä Univisionilta, jonka kommentaattoreilla on selostuksessaan aivan erilaista draivia ja intohimoa. Välillä innostutaan huutamaankin, niin kuin tiukassa tilanteessa joskus kuuluu. Kumpikaan meistä ei tosin ymmärrä espanjaa erityisen hyvin, mutta tarvitseeko sitä selostusta niin kauheasti ymmärtääkään kun on grafiikat, kuva ja tunnetta! Lisäksi kanava on siis amerikkalainen, joten sillä puhuttua espanjaa on helpompi ymmärtää kuin eteläamerikkalaisten puhumia murteita.

Paikallisesti kovempaa kamaa ovat kuitenkin juuri nyt pelattavat NBA-finaalit. Televisioruudun (tai ehkä yleisemmin sporttibaarin ison screenin) eteen liimautuu jokainen kynnelle kykenevä sitä varmemmin mitä lähemmäs ratkaisevia otteluita kuljetaan. Tänä vuonna se tarkoittaa täällä Dallasin tienoilla suunnilleen sataprosenttista katsojaosuutta, sillä ABC-kanavan finaalilähetyksissä säkenöivät Miamin lisäksi Dallas Mavericksin pelaajat. Nyt jos se voitto tulisi, maalaili tuttu amerikkalaismies, se olisi once in a lifetime event ja a dream come true! Hyvältä näyttää juuri nyt, katsotaan miten Dirkin ja kumppanien käy...

Mahtui tähän viikonloppuun muutakin kuin penkkiurheilua - ei vain mitään, mistä ette olisi tässä blogissa lukeneet ennenkin... Elohopea on jumittunut sadan kohdalle, välillä läikähtää hiukan ylikin, joten kuuma on jo näin alkukesästä. Olemme siis eläneet melkoista allaselämää silloin kun olemme ulos kyenneet. Lauantaina uiskenneltiin, syötiin hodareita ja istuskeltiin iisisti varjossa kuumimpien tuntien aikana; loppuiltapäivästä - kun allasjuhlien olisi kuulunut jo loppua - innostuttiin sitten pelaamaan muutama ottelu erittäin veristä allaslentopalloa (saldona muunmuassa vinksahtanut nenä, tykyttävä olkapää, nyrjähtänyt nilkka ja kolme katkennutta kynttä) ja myöhemmin hiukan tanssahtelemaankin, kun stereon nupit kääntyivät pikku hiljaa kaakkoon. Suomalaisena nauratti se, että porukkaa lappasi paikalle silloin, kun juhlien olisi kutsun mukaan pitänyt jo oikeastaan päättyä, mutta turhaan nauroin - luovasti mentiin ja pidot sen kun paranivat. Kegistä tosin riitti ammennettavaa vielä eilenkin, joten sunnuntain perinteinen iltapäiväkokoontuminen oli normaaliakin vilkkaampi. Ei jaksettu jäädä iltasyöminkeihin asti, mutta ruokaa oli kyllä taas kokonaiselle armeijalle, parhaana bonuksena kaljakana grillillä istuskelemassa. Että samaa kamaa, ystävät rakkaat, tätä ne viikonloput täällä näin kesällä ovat....

Mites siellä, joko suvi suloinen on saapunut?