Varoitus: seuraa turhaa valitusta ja ketään kiinnostamatonta tv-linkittelyä. Kun ei ole parempaakaan tekemistä.

Ihan kehno viikon alku.

Goddamnit.

Heräsin aamulla kurkku aivan tukossa ja särkyisänä. Olohuoneen kaihtimia korjaamaan tullut huoltomies suorastaan säikähti, kun näki turvonneet silmäni ja kuuli suunnaltani vain etäisesti puheeksi tulkittavissa ollutta käheää raakuntaa. Kävin itseni kanssa taistelua: ottaako sairaspäivä ja yrittää kukistaa tauti lepäilyllä ennen kuin se kunnolla iskeekään, vaikka tämä sitten pilaakin huolella suunnitellun, aika hätäisen aikatauluni, vai ryhtyäkö vain reippaasti kolotuksista huolimatta töihin, varmistaa että saan edes tämän päivän sisään mutta riskeerata toisaalta kunnon sairastuminen? Mies kun kituutteli puolikipeänä koko viime viikon. Huoh.

Kroppa teki lopulta valinnan puolestani päänsäryn ja uupumuksen muodossa ja niinpä kellahdin sohvalle surkuttelemaan itseäni. Ihana mies piipahti kotona tuomassa tulista keittoa ja kirjakaupan tuliaisiksi pari lehteä ja uuden kirjan mutta joutui sitten häipymään koillisrannikolle. Enpä muistakaan milloin olisi tullut katseltua oikein kunnolla daytime tv:tä. Hirveää roskaa! Mauryssa arvuuteltiin Is She a Man or a Woman? ja päiväsaippuoita seurasi alkuiltapäivän jämäsarjoja. Oprahissakin oli kovin tylsä aihe. Ihme että olin vielä hengissä seitsemältä kun Gilmore Girlsin re-runit alkoivat.

Että eipä tässä oikeastaan sen kummempaa ole.

Kunhan marisen.