175566.jpgTäällä vietetään Labor Day-viikonloppua, joka tarkoittaa vapaata maanantaita ja samalla epävirallisia kesänlopettajaisia. Sen kunniaksi olen pysynyt poissa koneeltakin siitä asti, kun lauantai-iltapäivänä sain maanantain työt tehtyä.

Kovasti tekisi mieleni kertoa teille moniakin juttuja lauantai-illan bileistä Allenissa, mutta bileiden isäntä ja synttärisankari sattuu olemaan miehen alainen, joten harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että kaikesta ei ole sopivaa kirjoittaa, vaikka ei mitään pahaa sanottavaa olisikaan. Mielenkiintoisia kulttuurikokemuksia ja ihan mukavat juhlat silti; kostea sää oli viilentänyt ilman sellaiseksi, että takapihalla oli suorastaan luksusta istuskella iltaa viettämässä. Isäntäpari oli vielä virittänyt nurmikon reunalle valkoisen cabanan, jota tiki-soihdut valaisivat. Very Miami, sanoi emäntä. Tylsää oli lähinnä ajaa kotiin puoli kolmen aikaan yöllä, kun tiesi itse olevansa melkein varmasti ainoa täysin selvä autoilija pimeän tien päällä. Ja kuinka usein tulee Suomessa käytyä 50 kilometrin päässä bileissä?

175564.jpgEilen ei sitten ennustuksista huolimatta satanutkaan, joten liityimme lukuisten naapureiden seuraan poolille ja nautimme pilvisestä iltapäivästä grillailun ja margaritojen merkeissä. Labor Day-syömingeissä ei chevre-salaateilla tai lampaankyljyksillä hienostella - grillillä paistui mainioista Kirsch dogeista hodareita ja myöhemmin tottakai kunnon hampurilaisia. Illan tullen juhlat siirrettiin meille yläkertaan, jossa keskulteltiin mitä erikoisimmista syistä termiiteistä, Shakirasta, Alzheimerista ja huonosta palmunhoidosta. Onneksi meillä oli tämän lisäksi mukavaakin puhuttavaa. Sunnuntain vaihtuessa Labor Dayksi tuplakokoinen Sauza-pullo tyhjeni uskomatonta kyllä pohjiaan myöten.

Leppoisan hauskaa siis oli, mutta eipä ollut ensimmäinen kerta kun siisteimmät hetket koettiin vieraiden jo lähdettyä. Jostain syystä energiaa oli vielä parvekkeelta sisään siirryttäessäkin niin paljon, että yllyimme miehen kanssa villiin tanssiin kun shuffle napsahti Squirrel Nut Zippersin Prince Nez-biisin kohdalle. Mahdolliset kärpäset katossa pyörittelivät epäilemättä verkkosilmiään... Mieshän ei yleensä todellakaan tanssi paitsi erikoisen vahvassa intoksikaation tilassa, josta ei siis kuitenkaan ollut kyse. Joskus elämässä vain tulee selittämättömiä riemun hetkiä. Tämän aamuyön reippaan jumppahetken jälkeen olikin sitten taas jo nälkä, ja pakko on tässä mainostaa, että mies on ehdottomasti maailman paras omelettikokki!

Tänään tietenkin väsyttää, mutta onneksi ulkona sataa oikein kunnolla eikä minkäänlaiseen tekemiseen ole tarvetta. Kotikin on siisti ja työviikon aloittamista lykätty armeliaasti päivällä.

Taitaa olla päiväunien paikka.