Nyt näyttää siltä, että tuleva muuttomme jää hyvinkin paikalliselle tasolle. Mahdollinen Eurooppaan siirtyminen on venymistään venynyt ja aivan loppusuoralla siihen on liittynyt myös erään asiaa "hoitavan" tahon käsittämätöntä tehottomuutta ja inkompetenssia. Meillä ei muuten olisi kovinkaan suurta hätää päästä päätökseen tällä punaisella minuutilla - olemmehan olleet joustavia tähänkin asti - mutta poikanen ja häneen liittyvät järjestelyt ja masutekijät merkitsevät, että siirron odotusaika alkaa olla aika lailla tässä.

Olisimme kyllä olleet miehen kanssa ihan valmiita maisemanvaihdokseen, mutta mitään hätää tai kauheaa poispääsytarvetta meillä ei ole missään vaiheessa ollut nykyiseenkään asuinpaikkaamme liittyen. Pienen vauvan tuloa ajatellen olisimme mieluusti siirtyneet vähän lähemmäs muuta perhettä, mutta toisaalta yhtä lailla juuri nyt on ajateltava masuasiaa ja mahdollisen stressitöntä loppuodotusta. Toisin sanoen fiilikset heittelevät laidasta laitaan - kummallakin vaihtoehdolla on koko prosessin ajan ollut selkeät puolensa. Viime päiviin asti vaaka painui sinne Euroopan puolelle, mutta lykkäykset, säätö ja epämääräinen toiminta ovat vieneet hommasta maun ihan selkeästi. Ratkaiseva tekijä on kuitenkin tuo aika, jota meillä ei enää oikeastaan ole.

Aloitimme uuden asunnon etsimisen tänään.