Muutenkin yksinäiset päivät ovat sujuneet yllättävän kivasti ja sitä tietenkin on helpottanut suurempi liikkumavapaus - aktiivinen arki kuluu paljon luistavammin kuin sohvalla makoilu. Jos vain saan tietyn minimimäärän sosiaalista kontaktia mökkihöperyyden välttämiseksi, olen aina ollut aika hyvä yksinolija ja suorastaan tarvitsenkin kohtuullisen paljon omaa aikaa lukemiseen ja ihan vaan omille ajatuksille. Olen siis käytännössä nyt jo "äitiyslomalla", sillä suurempia työprojekteja en missään nimessä viitsinyt tähän väliin enää ottaa ja pienempienkin kanssa on yleensä kesäisin tosi hiljaista. Silloin tällöin korjaan jotain kaverinpalveluksena tai käyn vapaaehtoistelemassa, mutta muuten olen täysin a lady of leisure. Ja se tuntuukin ihan yllättävän kivalta juuri nyt, onpahan aikaa jutella masulle ja laittaa kotia pikku hiljaa kuntoon.
Päivän harmistus on kuitenkin tänään Finskin Helsingin-koneen myöhästyminen siten, että mies ei päässyt Frankfurtin vaihtoonsa - eikä sitten edes Chicagon kautta kotiin niin kuin yleensä vastaavassa tilanteessa (been there, done that...). Kaikki on kuulemma täynnä jopa etuilevalle kultapossukerholaiselle, joten mies nököttää surkeana Frankissa ja odottaa huomista Dallasin-konetta. Ja minäkin surkeilen täällä, sillä ikävä alkaa olla tosi kova. Onneksi huominen tulee sentään aika pian...
Oikein ihanaa juhannusta sinne Suomeen, taitavat kaupungit hiljetä aika lailla jo tänään. Nauttikaa!
Kommentit