Käskettiin sitten alkuviikosta lihotuskuurille.

Ihminen, joka ei ole alipainoinen. Joka on tähänkin asti paitsi syönyt kolme runsasta ja useimmiten monipuolistakin LÄMMINTÄ ateriaa päivässä myös välipalaillut aamut illat ja nauttinut suklaata tai suklaajäätelöä joka ikinen päivä. Jonka vauvakin näyttäisi olevan kooltaan ihan käyrillä. Masu vaan on pieni ja muukin megatankkerius antaa edelleen odottaa itseään.

Vaan enemmän pitää kuulemma syödä. Nyt heti. Ei vakuuta habitukseni. Ruokaa masuun, tyttökulta. (Mahtaakohan se koskaan mitään syödäkään?) Murua rinnan alle, lisää lisää. Hop hop, massakausi on alkanut.

Eikä siinä sitten muu auta. Ammattilaista on toteltava.

Mutta onko tässä oikeasti mitään järkeä?

Possu röhkii sohvalla.