Tällä viikolla piti tehdä vaikka mitä kivaa kun kerran täällä ollaan, mutta niinpä vain sairastuin viime sunnuntaina inhottavaan syysflunssaan, joka vieläkin jomottaa takaraivossa. Ulkoilut, kaupunkireissut ja kahvittelut vaihtuivat siis voivotteluun ja kärsimiseen neljän seinän sisällä - niin marraskuuta ettei paremmasta väliä... Onneksi äiti on hoidellut Toivolaista aina kun on ehtinyt ja vienyt poikaa ulos raitista ilmaa hengittelemään. Itsekin olen siis tämän ansiosta saanut levättyä ja nukuttua kohtalaisesti.

Mutta eipä ole mitään raporteerattavaa, kun kiroilunkin olen yrittänyt pitää lähinnä sisäisenä.

Tänään aamulla oli sentään kaunista hetken verran.