Tapahtui eilen illalla: Stars pieksi Panthersin 4-3 22257.jpg ja suomalaisetkin kunnostautuivat (Lehtinen 2+1, Miettinen 0+2; Olli "ettekstevittutiedäkukamäoon-päällikkö" Jokisen esitystä en periaatteesta kommentoi); matsissa oli oikein mukavaa vaikkei se ehkä ihan parhaita pelejä ollutkaan. Mutta hehkutukset olivat sään takia puolityhjästä katsomosta huolimatta toimivat ja seura hyvää. Miehen äiti muuanmuassa kiihtyi välillä kun "vihollinen" oli päästä niskan päälle. God forbid! Erittäin onnistunut ilta AAC:ssä siis.

Mutta mutta.

Se talvimyrsky.

Vallinneet, täkäläisestä näkökulmasta arktiset olosuhteet tuskin aiheuttavat sen kummempia kohahduksia siellä koto-Suomessa, joten todettakoon kotimatkasta ainoastaan seuraavaa: jouduimme keskiyöllä työntämään taksia ylös moottoritien ramppia (okei, miehet työnsivät). Kyllä vain. Taksikuski väänsi itkua kun matka hyytyi liian hitaan vauhdin takia kesken mäen ja "koska ei muutenkaan olisi halunnut lähteä viemään meitä niin kauas tällä ilmalla" (suburbian kirous), eikä sitten kyennyt enää kuuntelemaan seurueemme miesväen sinänsä järkeenkäypiä, tosin ehkä hieman liian kiihtyneellä äänensävyllä annettuja ohjeita (Turn to the right, turn to the right, turn TO THE RIGHT!!!!!). Miesraukka ei suostunut käsittämään, että vaikka peilijäällä ei ollut paljon pitoa odotettavissa, reunan kevyellä lumipeitteellä homma saattaisi onnistua paljon paremmin. Lopulta lempeällä äänellä annettu selitys siitä että "me Suomessa ajetaan tällaisella kelillä ihan päivittäin, joo joo, me ollaan asiantuntijoita" laukaisi tilannetta sen verran, että pyörät saatiin taas sutimaan muutakin kuin tyhjää. Ja ei kun moottoritielle kahtakymppiä kaahaamaan.

Kotiportaita juostiin ylös tosi kovaa ja peittojen alle kaivautuminen ei monestikaan ole ollut yhtä suloista.