Miten raikas, ihana päivä! Vilpakka aamu vaihtui ihanan leudoksi kesäpäiväksi, työvaatteissakaan ei ollut kuuma. (Suomessa toki hilluisin näissä lämpötiloissa jo bikineissä, mutta se taas ei kuulu tähän.)

Kiireisen ahkerointiaamupäivän jälkeen tapasin miehen toimistollaan, meillä oli pikaiset lounasdeitit! Aina plussaa. Ei kuitenkaan ehditty kauemmas vaan jäätiin kännykkätalon ihan kelvolliseen ruokalaan. Voihan sitä silmiin tuijotella sielläkin. Innokkaat kuntoilijat pinkoivat ympäri teknologiakampusta ruokatuntinsa huviksi ja taisipa joku olla pelaamassa lentistäkin. Aktiivista porukkaa.

Minä sen sijaan aktivoin itseni lounaan jälkeen lähimallille, missiona löytää pikaisesti parit perusshortsit ja kesähuivit ja poistua sitten äkkiä takavasemmalle. Aika hyvin pysyinkin suunnitelmassani, tosin tästä tulee kiittää lähinnä uusia kenkiä, jotka hiersivät hieman ja väsyttivät korkeine korkoineen jalkaparkani alta aikayksikön.(Suom. huom. Aikayksikkö tunnetaan myös nimellä kaksituntinen.) Shortsit löytyivät, samoin valkoinen huivi. Perustoppeja/aluspaitoja ei ole koskaan liikaa, joten samalla oli hyvä napata niitä mukaan, paria kolmea eri versiota. Ruskea pieni talo preerialla -tyyppinen toppi näytti kovin yksinäiseltä, hellyin ja otin senkin kainalooni. Minun on mahdollisesti myös alettava suunnitella kunnon kotirouvan uraa, sillä löysin ihan vahingossa hienon kotirouvamekon olkaliehukkeineen. Oikeastaan mekko löysi minut: se hymyili ja kutsui puhtoiseen kuplaansa. Mekon nimityksen oikeutan sillä, että kaikki kotirouvat käyttävät sellaisia selkeästi ihan koko ajan (ainakin vanhoissa elokuvissa). Pikkaisen pisteitä toivoisin lisäksi siitä, että en ostanut yksiäkään kenkiä enkä yhtään käsilaukkua! Kotimatkalla soi siis Interpol ilman mitään tunnontuskia.

81026.jpg  81014.jpg

Nyt ihmettelen, että mihinkäs sitä ryhtyisi. Hommaa riittäisi, mutta toisaalta hra Zimmermanin muistelmatkin ovat mukavasti kesken... Illalla olisi vielä tarkoitus mennä tapaamaan ystävää kahville tai ehkä jopa drinkille, tosin pääkipuherkkyys on nykyään aikamoisen naurettava - eilen join conversation gardenissa eli "italialaistyylisessä" pikkupuutarhassamme naapurin kanssa kaksi lasia viiniä ja havaitsin sen vaikutuksen tänä aamuna. Liioittelua, sanon minä! Drinksuille meidät on kutsuttu myös toisen naapurin valmistujaisten kunniaksi (onkohan se oppinut mitään, kysyy piru olkapäälläni), mutta katsotaan illalla kuinka ehditään ja huvituttaa.

Y'all be good now.