Teamgeist_World_Cup_Ball_06A.jpg














kuva täältä



Blogistania on tukkoon asti täynnä jos jonkinlaista MM-kisakommentaaria ja peliselostusta, vähintään puolet niistä paljon asiantuntevampia kuin meikäläisen hajahuomiot. Siksipä olen ollut aika hissukseen kisoista vaikka niitä meillä aktiivisesti seuraillaankin. Vaan nyt ei pysty.

Hollannin ja Portugalin juuri päättynyt ottelu oli suoraan sanottuna järkyttävää katseltavaa. Pelitilanteita oli jos jonkinlaisia, erinomaisen hyviäkin, mutta silti matsin katsominen oli epämiellyttävää. Kortteja sateli molemmille joukkueille aivan uskomaton määrä ja ihan ansaitusti - tavanomaisen hiukan ylirajun taklailun ja nilkkoihin potkimisen sijaan kun nyt tönittiin, revittiin ja torppailtiin silloinkin kun peli oli poikki.

Syyttäkää kaikin mokomin minua puolueelliseksi (jota tietenkin olen, putosihan tässä jatkosta oma suosikkijoukkueeni), mutta minusta Hollannin olisi kuulunut voittaa. Sekä pelillisesti että moraalisesti, vaikkakin jälkimmäistä olisi toki ollut helpompi puolustella, jos ottelu olisi päättynyt kun noin 15 minuuttia toista puoliaikaa oli pelattu. Joukkueella oli hyviä tilanteita ja hiukan epäonnea, josta huolimatta pelillistä taistelua jatkettiin loppuun saakka. Yleensä olen toki ilman muuta sitä mieltä, että enemmän maaleja tehneen kuuluu voittaa, olipa peli kulkenut miten tahansa tai sitä hallinut kumpi joukkue vain, mutta rajansa kaikella - tällä kertaa saavat moiset kylmät urheiluviisaudet kyytiä ja punapaidat painua puolestani sinne mihin ei päivä paista. Portugalin joukkue pelasi ensimmäisen tunnin todella rumaa ja väkivaltaista peliä, täysin vastenmielisellä asenteella. Jotenkin hiukan liian aggressiivista kenttäpeliä jaksaa vielä katsoa, mutta jatkuva epäurheilijamainen ja ylimielinen pelikatkojen aikaan elvistely ja vastustajan tahallinen vahingoittaminen kun vain silmä välttää on ainakin tästä katsojasta sietämätöntä. (Tässä välissä on ehkä hyvä huomauttaa, että inhoni jakoi myös mies, jolla ei ollut erityisiä Hollanti-sympatioita.) Tuomarikin suorastaan houkutteli pikku primadonnia tähän kääntämällä aluksi selkänsä kaikenlaiselle jälkipelille. Figon headbutting-tempauksen jälkeen kärähti käämi lopullisesti myös oranje-pojilta ja sen jälkeen rumaa ja tyhmää peliä pelattiinkin sitten puolin ja toisin. Jaellut kortit olivat mitä ansaituimpia eikä niissä sentään onneksi säästelty, tosin Figon ei kuuluisi tässä turnauksessa enää pelata. Minusta puuttuu kaikenlainen urheiluverenhimo lähes kokonaan, mutta kun herra sai oman sikailunsa jälkeen vastustajan kyynärpäästä nenäänsä, toivoin hetken verran että klyyvari olisi saanut vähän tehokkaampaakin muotoilua. Peruin jumalattoman toivomukseni säällisen ajan sisään, mutta se ei pelastanut hollantilaispelaajaa (täysin ansaitulta) kortilta. And so it went on.

Laiha lohtu on se, ettei Portugalkaan tästä kovin hyvissä asetelmissa jatka. Possuilupallon satoa korjataan seuraavassa pelissä, kun kentälle astuu erittäin korttirasittunut miehistö.

You're going down, boys.

And we'll be cheering all the way!