527051.jpg

Sunnuntaina vietimme siis lihapullatankkauksen jälkeen iltapäivää ja illan Friscon Pizza Hut Parkissa Edge 102.1-radioaseman Edgefest-konsertissa. Edge mainostaa itseään alternative-musiikkikanavana, vaikka linja on kyllä meistä aika puhdasta college rockia - mutta onhan se toisaalta vaihtoehto esimerkiksi Christina Aguileralle... Niinpä myös osa yleisöstä oli aika nuorta ja mustanpuhuvaa: määrittelemätöntä angstia ja uhoa uhkuvaa ja samaan aikaan liikuttavan varsamaista ja varsin vaarattoman oloista. Keskipäivän kirkas paiste varmisti, että stadionilla nähtiin mustan lisäksi myös antelias bikinitoppi ja pikkupikkuhame poikineen - ja niiden ansiosta aivan uskomaton määrä alaselkätatuointeja. Monelle taisi tulla aika kylmä myöhemmin auringon painuessa mailleen - lämpötila nimittäin laski nopeasti ja meidän repustamme kaivamamme villapaidat eivät olleet lainkaan liioittelua - mutta pääasia oli tietenkin asenne ja roketiroll-meininki, joita pienet auringonpolttamat tai kevyt palelu eivät latista ennen kuin seuraavana aamuna. Mutta silloin suurella osalla yleisöstä oli varmasti krapula muutenkin.

527052.jpg

Yleisesti ottaen stadionilla kuitenkin käyttäydyttiin hyvin ja pääosassa oli musiikki; siksi olikin meistä aika sääli, että monessa suhteessa festarit oli järjestetty vähän sellaisessa 'teinejä voi pompottaa'-hengessä. Räikeimmin tämä tuli esille siinä, että päivän ohjelmaa tai soittojärjestystä ei ollut saatavilla etukäteen vaan ainoastaan yleinen lineup ilmoitettiin. Eli jos ei suostunut tulemaan hornankattilaan koko päiväksi (ovet avattiin klo 9.30 ja viimeinen bändi lopetti 22.30), saattoi missata jonkun suosikkibändinsä. Ei oikein uppoa tällainen politiikka - ei uppoaisi varmaan oikeilla festareillakaan mutta vielä vähemmän järkeä siinä on stadionilla, joka ei kuitenkaan ole maailman miellyttävin oleskelupaikka pidemmän päälle. Niinpä me laskimme kylmästi, että noin neljän maissa saapuminen riittää - ja hävisimme: Kaiser Chiefs kuultiin mutta ei nähty, sillä bändi soitti pikkulavalla juuri kun lähestyimme stadionia pitkää suoraa kävellen. Samoin näkemättä jäi Jet, joka oli jostain käsittämättömästä syystä soittanut jo kahdelta. Jet ehkä ei kirvellyt niinkään, koska bändiä on sentään päästy kuulemaan jo kahdesti, mutta Kaiser Chiefs olisi todella haluttu nähdä livenä.

527058.jpg

Onneksi sentään eniten odottamamme The Killers oli illan pääesiintyjä, joten hyvää oli edessä pieleen menneestä aikataulutuksestamme huolimatta. Ennen Killersiä päälavalla soittivat saapumisemme jälkeen Blue October, Muse (joka haluttiin myös kovasti nähdä), AFI (joka oli harvinaisen turha bändi) ja My Chemical Romance (joka on täällä näköjään supersupersuosittu). Paikkamme olivat takakatsomossa jossa oli runsaasti tilaa, joten bändien välillä paistattelimme päivää ja makoilimme penkeillä. Välillä kävimme tankkaamassa lisää ruokaa ja juomaa, kävelemässä ympäri stadionia selän vetreyttämiseksi ja etsimässä hyviä bändipaitoja (minulle löytyikin lopulta harmaa Killers-tee, miehelle sininen Musen paita). Ja parasta huvia väliajoilla oli tietenkin se ihmisten seuraaminen - ikävää etten kehdannut räpsiä enempää kuvia muista konserttivieraista.

527053.jpg

Viimeisenä soittaneella Killersillä oli tosiaan sikäli epäkiitollinen tehtävä, että kisaväsymys alkoi olla monella tähän illan aikaan jo aikamoisen kova. Osa porukasta lähtikin valumaan ulos jo My Chemical Romancen setin jälkeen tai horjahteli epävarmoin jaloin ovelle päin kesken keikkaa. Niinpä Killers ei sitten yllättäen soittanutkaan aivan täydelle stadionille, mutta soittivatpa niin hyvin kuitenkin, että itseään oli suorastaan pakko liikuttaa. Itse asiassa olin melkein yllättynyt siitä kuinka hyvältä bändi livenä kuulosti - ehkä olin ajatellut, että tietty karheus saattaisi lavalla muuttua sellaiseksi peruspuuroudeksi mutta näin ei suinkaan käynyt. Ja kun on jo kotona fanitellut levyjä hartaasti, niin eipä ole vaikeaa päästä fiiliksiin siinä aivan hollillakaan. Ainoa kurja juttu oli, että olimme siirtyneet katsomaan bändiä huomattavasti lähempänä lavaa sijainneille katsomopaikoille, joista näkyvyys oli kyllä erinomainen mutta joiden kohdalla muutenkin epäedullinen stadionakustiikka todella teki tepposiaan - välillä kitara ja rummut olivat selkeästi eri tahdissa kun kaiku kimpoili miten sattuu. Stadionhan on tosiaan tarkoitettu FC Dallasin areenaksi...  Viimeiseksi puolituntiseksi siirryimme vielä lähemmäs lavaa ja ongelma poistui osittain, mutta kyllä tässä on taas yksi syy, miksi stadion konserttipaikkana ei ole välttämättä maailman paras idea. Edelleenkään.

527059.jpg
yleisömerta My Chemical Romancen keikan aikana

Kokonaisuudessaan iltapäivä oli kuitenkin varsin miellyttävä ja The Killers oli ehdottomasti odottamisen arvoinen. Missatut bändit harmittivat kyllä, mutta onneksi seura oli jälleen kerran sitä parasta eikä kellään ollut laskuhumala - eivät siis alkaneet maailman vääryydet hiertää edes yön pimetessä. Sen sijaan istuimme väliajoilla upean tähtitaivaan alla kylki kyljessä ja fiilistelimme tulevaa kesää.

Roketirollia siis mielellään pian uudestaan, kiitos.

Ja sitä kesää!

527060.jpg
The Killers